Lapsien kuvaaminen on tosi antoisaa ja opettavaista. Jos osaa käsitellä lapsia ja saa niistä sekä teknisesti ja visuaalisesti hyviä ja mieluisia kuvia, voi onnitella itseään. Enkä tarkoita omien lasten kuvaamista. Kokeile myös tuttujen ja sukulaisten lasten kuvaamista. Paras tapa lähestys lapsia on tietenkin leikki, useimmiten leikki sulattaa lapsen arkuuden. Mene mukaan lasten leikkiin ja huomaat äkkiä olevasi hyväksytty kaveri.
Ota ensimmäiset kuvat hieman kauempaa ja etene pikkuhiljaa lähikuviin. Älä yritä saada lasta väkisin poseeraamaan jotain mielessäsi kuvittelemaa kuvaa. Poseeraukset tulevat kyllä luonnostaan lapsilta kun annat heille hieman aikaa. Kun käytät aikaa ja seuraat lasten touhuja saat hyviä ja paljon erilaisia kuvia. Itse syyllistyn usein kärsimättömyyteen ja jälkeenpäin huomaan lopettaneeni kuvauksen liian aikaisin. Yritän kyllä päästä tästä tavastani eroon. Viereinen kuva on mielestäni aika onnistunut kuva Aadasta ja Eetusta. Seurasin lasten mäenlaskua ja lumileikkejä ja tämä kuva syntyi ilman ohjeita tai neuvoja, lasten äiti kyllä heitä hieman ohjasi.